"Kerrasta nollana läpi sitten"

Lumon treenit uudessa (tai no tavallaan tosi vanhassa, koska Alessan ryhmässä on Taikan ja mun agilityura polkaistu käyntiin vuonna nakki) ryhmässä ovat lähteneet rytinällä käyntiin. Sunnuntaina oli tokat treenit, ja niihin lähti varsin pärisevä spitzi. Rata oli agirata, tutustumisaikaa viisi minuuttia ja kyllähän siellä oli aika haastaviakin kohtia. Vaikeimmiksi ajattelin ratiksessa puomilta lähes 180 asteen käänöksen putkeen, välistävedon, yhden haltuunottokohdan lähellä putkensuuta ja keppejen jälkeisen elämän, koska myös siellä oli haltuunotto lähellä putkensuuta (jotka yllättäen on putkihullulle haastavia). Alessa käski tehdä nollana läpi kerrasta.

Lumo pysyi kerrasta fiksusti lähdössä, tuli hyvin haltuunottoihin, kulki mielettömällä vauhdilla ja otti jackpot-osuman puomille. Nollana kerrasta! Tulipa ihan superhyvä mieli, kun tuntuu että edellisestä näin hyvän flown radasta on aikaa. Oltiin aivan meidän agilitykuplassa Lumon kanssa.

Ekan vedon jälkeen mietiskeltiin vähän välistävetoja, niihin Lumo tarttee vielä rintamasuunnan muutoksen joka ohjaajan pitäis muistaa myös tehdä, eikä vaan olettaa että se tulee suulliseen. Puomilta tuli yksi heikko osuma, jonka jälkeen vahvistettiin sitä. Viilailtiin paria muuta ohjausta ja sitten mietittiin aihetta kepit, jotka on edelleen Lumon heikoin lenkki runsaasta treenistä huolimatta. Ei niinkään tarkkuus, se osaa kyllä, vaan draivi kepeillä. Lumo kulkee muutoin niin hyvällä menolla, mutta kepit on selkeesti sen mieleestä tympein este. Niihin tehtiin superpalkkasuunnitelmaa, jotta saataisiin niiden arvo Lumon mielessä nousemaan samalle tasolle muiden esteiden kanssa ja sitä kautta niitä itsenäisemmiksi ja ehkä vähän nopeammiksikin. Ihan hyvällä menolla se nytkin pujottelee, mutta tuntuu että se pääsisi kyllä ne vielä nopeamminkin. Yllätyspalkkaa tiedossa niihin! Ja sisäänmenoja pitäisi taas sheipata, tuntuu että ne on ehkä päässeet kesällä vähän unohtumaan. Takaaleikkauksen kestää kepeille jo ihan ok hyvin.

Mutta pointti oli se että ihan loistavat treenit, ja hyvä pääkoppa ohjaajalla tänään kun antoi myöten olla ryssimättä nollarataa loppumetreillä. Mentiin ryhmätreenien jälkeen Taikan kanssa viereiselle kentälle muistelemaan keppi- ja kontaktijuttuja ja heittelemään palloa (Taikalla oli sairaaaan hauskaa), jonka jälkeen otin vielä Lumon kanssa juoksupuomitreenit. Osumat 8/8 ja kaikki hyviä osumia!! Koputetaan puuta, mutta tuntuu että kesän naksuttelumattomietintätreeni alkaa tuottaa tulosta pikkuhiljaa, ja vaikka huteja ajoittain tulee niin Lumo osaa jo korjata ne seuraavalla toistolla aika hyvin. Pääasia on ettei sille anna yhtään painetta vaikka se epäonnistuisi, koska siitä sen saa helposti kiehumaan liikaa ja ajattelu loppuu. Niin hauska ja opettavainen pikkukoira!

"Onks pakko poseerata jos tahtois vaan juosta?"